Siirtyminen polkumoodiin

Ensimmäisen maratonini ajoituksessa oli se huono puoli, että seuraava koitos KK31 ja lähes 800 nousumetriä poluilla odotti välittömästi nurkan takana. Kokemattomalle aivan liian nopeasti. Päivää vaille kolme viikkoa tuon maagisen maratonin jälkeen. Nyt aikaa on viisi päivää ja valmistautuminen on ja tulee olemaan tapahtuman luonne huomioiden surkea eikä sitä enää muuksi saa. Maratonilta piti palautua ensimmäinen viikko ja nyt pitää jo rauhoittua lepomoodiin ensi viikonlopun kisaa varten. Polkujuoksun tekniikka ja poluilla juokseminen sekä mäkikestävyys jäi käytänössä yhteen viikkoon. Sen tietysti tietää, mitä siitä tulee.

Nyt jännittää paljon enemmän kuin maraton. Katumaraton on helposti miellettävä kokonaisuus. Siinä pyritään juoksemaan pääosin tasaisilla kaduilla pitkä matka tasaisella vauhdilla. Ei muuta kuin jalkaa toiseen eteen niin nopeasti kuin singeristä irtoaa. Poluilla juostaan vaihtelevissa oloissa epätasaisella alustalla tuntemattomassa maastossa. Siellä ei voi meditatiivisesti uppoutua omiin ajatuksiin ja huomioida nähtävyyksiä. Tulevassa koitoksessa luvassa on ainakin parituhatta porrasta, juurakkoa ja kivikkoa ylös ja alas, pitkospuita, suota, neulaspolkua, hiekkatietä, tunturin lakea ja laskettelurinnettä. Ihan näitä kaikkia en todellakaan ole pystynyt ottamaan haltuun tässä viikon polkuorientaatiojaksolla.. Täytyy siis luottaa siihen että peruskunto kompensoi sen, missä tekniikka ja mäkikestävyys pettää.

Mieheni on treenannut poluilla enemmän. Taitaapa tuo omata aika paljon enemmän jerkkua myös reisissä. Reiluhko asetelma yhteisjuoksuun siis. Joka tapauksessa Armas Aviomies on pongannut sangen pätevän treenimaaston tästä kotinurkilta. Hallilan mäen ja Karkunvuoren tunnelin yläpuoliselta alueelta löytyy polkuja, mäkiä ja jyrkkyyttä siihen malliin, että kaikki haavekuvat Lapin suosituimman vaellusreitin kevyestä metsäpyräyksestä ja romanttisesta yhteislenkistä ovat karisseet. En ole lähtenyt mihinkään lappujuoksuun niin huonosti valmistautuneena kuin tähän.

Polkujuoksu - helppoa kuin heinänteko kun valitsee ideaalin ympäristön kuten Suolijärvi Tampereella. 

Vaikka olen talven ja kevään aikana juossut metsässä, olen juossut hyväkuntoisilla pururatamaisilla poluilla tai kuvan kaltaisilla siisteillä tasaisilla reiteillä. Ensimmäiset tapailut todellisessa maastossa muistuttivat, että vauhti tippuu helposti useita minuutteja per kilometri. Kun en nopea ole muutenkaan, luvassa on pitkä ja hikinen keikka Kuusamossa. Noin yleisellä tasolla tulen olemaan varmasti viikonlopun huonoiten tilanteeseen valmistautunut juoksija. Todellisia polkulenkkejä tasan yksi, yksi vajaan kahdenkympin pururata-polkupitkis viidellä laskettelurinnnevedolla sekä yksi rauhallinen polkukiipeilypanikointi. Ei ehkä kannata tunnustaa tätä ääneen.

Säätiedotus lupaa sentään hyvää. Vaikka Prahassa yli 20 astetta kauhistutti, tuntuu se nyt pohjoisessa huomattavasti paremmalta vaihtoehdolta kuin edellisvuosien räntätuisku ja lumiset polut. Aikaisempien vuosien spekseillä en olisi edes uskaltautunut tällä kokemuksella ja kunnolla lähteä edes kokeilemaan.

Camelback on pakattu. Löytyy idealsidettä, Snickersiä, avaruuslakanaa, rakkolaastareita, oma muki, hitokseen geelejä, kuivattuja aprikooseja, Saltsickejä omaan ja muiden tarpeeseen. Muuten pitää pakata vielä matkaan riittävästi huonoja juttuja, joista ammentaa energiaa siihen osuuteen kun kunto ja tekniikka pettää..

Kengät ovat vielä arvoitus ja varustelistan heikoin lenkki. Matkaan lähden NB:n Leadvilleillä, jotka eivät ole mitkään teknisen maaston tunnokkaat pitopelit vaan enemmänkin vaimennettut nautiskelijan sinnepäin valinnat. Mutta kuivalla kelillä niillä toivottavasti pärjään. Itseasiassa nämä ovat valintani siksi, että ovat kovin lenkkarimaiset ja tuntuvat siksi hyviltä jalkaan. Suurin osa polkujuoksukengistä on omituisen tuntuisia ja kovia kevyestä vaimennuksesta johtuen. Ymmärrän pointin, että vaimennus vie tuntumaa maastosta, mutta itselläni valintaa säätelee tällä kokemustasolla vielä hyvä tuntuma jalassa. Saas nähdä miten käy ja riittääkö Karhunkierroksen perusteella näissä paukut tunkata myös Pallaksella. Kenkien käyttäjällä ne paukut ei todellakaan riitä - yllytyshulluus sen sijaan kyllä.

Huh, taas mennään.