Kävi nimittäin niinkin, etten ollut tyytyväinen yhteen testitulokseen, joten menin ja juoksin uuden. Juoksin uuden testin olosuhteissa, joissa tiesin saavani paremman ja edelliseen, viime kesänä juostuun testiin vertailukelpoisemman tuloksen.
Mitä oikein tapahtui
Testit, joihin olen osallistunut ovat laktaattimittaukseen perustuvia tasotestejä. Tasotestissä juostaan 6 x noin 1000 m jatkuvasti nousevin syketasoin. Jokaisen kilometrin jälkeen mitataan verikokeella veren laktaattipitoisuus ja nostetaan vauhtia seuraavalle kilometrille. Viimeinen kilometri juostaan maksimisykkeellä. Yksi testimenetelmä muiden joukossa, mutta maallikolle testi tarjoaa helposti ymmärrettävä dataa ja selkeän pohjan harjoittelulle.
Kesäkuussa 2015 juoksin tasotestin tyypillisissä kotimaisessa kesäkelissä, viileähkössä kesäillassa urheilukentällä. Ihanteelliset juoksuolosuhteet siis. Ennen testiä olin juossut normaalin vaihtelevasti 1-4 krt/viikko vajaan vuoden ja kohtuullisen säännöllisesti noin 3 kk. Taustalla vaikuttaa edelleen vuoden 2013 onnettomuus tai onneton tapahtumien ketju, jonka johdosta molemmat nikamavaltimoni ovat edelleen tukossa ja harjoittelun taso on pitänyt pitää aika maltillisena. Kilometrejä kertyi kuitenkin vaihtelevasti 15-35 viikossa.
Tulokset testi I, kesäkuu 2015
Aerobinen kynnys 129, kuntoluokka 5 erinomainen, vauhtisuositus PK-lenkeille 8-10 min/km
Anaerobinen kynnys 156, kuntoluokka 5 erinomainen, vauhti VK-lenkeille 5.50-8 min/km
Maksimisyke 179, kuntoluokka 4 hyvä, vauhti MK-tekemiseen 4.53- 5.50 min/km
Tulokset testi II, helmikuu 2016
Tampereen Maratonklubin juoksukoulun kautta juoksin uudet testit helmikuun alussa. Viime kesästä lähtien liikunta on ollut kaiken kaikkiaan säännöllisempää, vaikka viikkokilometrejä ei varsinaisesti enempää ollutkaan kertynyt ja kolme kuukautta 1. testin jälkeen podin pohjevammaa. Olin kuitenkin syksyllä juossut sekä puolikkaan että Pirkan Hölkän. Nyt juoksin testin superliukkaalla kävelytiellä -3 asteen pakkasessa parilla kalsarikerroksella ja kesälenkkareiden päälle vedetyillä nastoilla. Tulos oli mitä masentavin. Säännöllisestä treenaamisesta huolimatta kunto näytti huonontuneen ja erityisesti vauhdit hidastuneen. Penäsin selitystä tekijöitä ja murisin miten näin voi olla. Testi kaiken taiteen sääntöjen mukaan eli itse testauksessa ei ollut moitittavaa. Keli ja talvivaatetus vaikuttavat varmasti, mutta en olisi uskonut että näin paljon.
Tulokset:
Aerobinen kynnys 125, kuntoluokka 4 hyvä, vauhtisuositus PK-lenkeille 8.44-12.08 min/km
Anaerobinen kynnys 153, kuntoluokka 4 hyvä, vauhti VK-lenkeille 6.37-8.44 min/km
Maksimisyke 175, kuntoluokka 4 hyvä, vauhti MK-tekemiseen 5.21- 6.37 min/km
Tulokset testi III, helmikuu 2016
Koska en suostunut uskomaan, että olisin oikeasti näin surkea ja sykkeiden ja vauhtien analysointi omilta lenkeiltä kertoi itselleni hieman toista kuntotasosta. Joten painelin vastaaviin testeihin halliin reilun viikon päästä edellisistä. Josko olin edes palautunut edellisestä testikerrasta..
Aerobinen kynnys 128, kuntoluokka 5 erinomainen, vauhtisuositus PK-lenkeille 7.45-9.45 min/km
Anaerobinen kynnys 155, kuntoluokka 5 erinomainen, vauhti VK-lenkeille 5.40-7.45 min/km
Maksimisyke 180, kuntoluokka 5 hyvä, vauhti MK-tekemiseen 4.38- 5.40 min/km
Ei näillä meikäläisen treenimäärillä vielä valtavia kehitysloikkia oteta ilman harjoittelumäärien selvää lisäystä, mutta että jotakin kehitystä on sentään tapahtunut. Tai ei ainakaan takapakkia.
Mitä minä tästä lystistä opin?
Jos kuntotestauksen maailmaan hyppää, kannattaa testi mielestäni tehdä aina edellistä testiä vastaavissa olosuhteissa. Kuten omista tuloksista näkyy, olosuhteilla on aivan valtava merkitys tulokseen. Toki eri olosuhteissa juostu testi kertoo kunnosta juuri niissä olosuhteissa sillä hetkellä. Jos kuitenkin iso ja tärkein osa sekä yleensä kisasuoritukset juoksusta tapahtuu muulloin kuin talvisissa olosuhteissa, kannattaa testaus varmasti suorittaa samoissa olosuhteissa.
Tärkeä oivallus on myös se, että testi ei koskaan kerro koko totuutta, oma mutu on myös tärkeä mittari. Ainakin silloin kun testitulos tuntuu ristiriitaiselta omaan päivittäiseen tekemiseen verrattuna. Ehkä tärkein oivallus itselle tässä testaustestailussa on ollut kuitenkin ollut se, että testillä on valtava motivoiva tai antimotivoiva vaikutus. Siksi testiin ei kannata mennä missä vain ja epämääräisesti valmistautuneena.
Vielä kun ymmärtäisi tulosten perusteella, millaisia aikatavoitteita voi itselleen asettaa ensimmäisessä koitoksessa, Prahan maratonilla toukokuun alussa.
Ilman minkäänlaisia epäilyksen häivähdyksiä sen sijaan hyväksyin kehonkoostumusmittauksen tuloksen. Kehoni metabolinen ikä on simpsakka 28. Kevyesti sain karistettua 15 vuotta. Mitenkähän se onnistuisi yhtä helposti peilikuvan suhteen..
