maanantai 4. tammikuuta 2016

Treenille löytyy aina aikaa

Usein sanotaan, että ajan löytäminen liikunnalle on vain itsestä kiinni. Ja että aikaa löytyy aina, jos haluaa. No, minä olen halunnut viimeisen vuorokauden todella paljon, mutta ihan kaikki ei ole aina itsestä kiinni.

Plan A: Ykkösellä on maanantaisin uimakoulu. Vien hänet sinne illalla ja teen samalla Varalaa läheltä löytyvissä Pispalan portaissa 35 minuutin porrastreenin. Ehdin vielä seuraamaan Ykkösen ”treenien” loppuhuipennuksen altaan reunalle. Aviomies kuitenkin päivystää eli lähtö töihin voi tulla milloin vaan ja Kakkonen pitää ulkoistaa siinä vaiheessa naapurille hoitoon. Ilta osotti, että Kakkonen oli flunssainen ja kyläilykunnoton, Aviomies joutui päivystystöihin ja kukaan ei mennyt minnekään. Ei juoksua.

Plan B: Laitan lapset nukkumaan. Jos Aviomies palaa, painun myöhäiselle lenkille. Jos työt jatkuvat, hyppään Tacx:ssa kiinni olevan pyörän selkään ja polkaisen makuuhuoneessa tunnin iltalenkin samalla telkkaria katsellen. Aviomies ei palannut, hyppäsin fillarin satulaan, mutta pyörä ei totellut. Vaihteet eivät vaihtuneet ja renkaat eivät pyörineet. Jätin leikin sikseen, tosin jäin Aviomiehen pyöräilykengissä ja itselle vieraissa klosseissa kiinni polkimiin. Tein kettuuntuneena olohuoneessa 24 minuutin Tabata-harjoituksen. Kätevä kotipiiskuri ja tehokas 8×20 sek treeni 10 sek palautuksilla (4 minuuttai/liike) x niin monta liikettä kuin haluat. Ei juoksua.

Plan C, päivä II: Kello soimaan seuraavana aamuna klo 5.30, lasi mehua ja baanalle. Olenkin jo melkein oppinut nauttimaan aamulenkeistä. Kun kello soi, Aviomies oli edelleen töissä. Hän tuli kotiin klo 6.40, lenkille en enää ehtinyt ennen päiväkotirumbaa ja töiden aloitusta klo 8. Ei juoksua.

Plan D, päivä II: Lähden lenkille heti töiden jälkeen. Kun tulen töistä, Aviomies on tehnty töitä putkeen 34 tuntia ja on täysin edesvastuuttomassa tilassa vahtimaan lapsia. Ei juoksua.

Plan E, päivä II: Odotan, että koko bändi nukahtaa klo 21 ja saan vetää tossut jalkaan ja napit korville. Onnistui! Rauhallista vk:ta 55 minuuttia, keskisykkeet 144 ja vauhti 9,7 km/h. Lopultakin juoksua, kiitos!

Koska olen keski-ikäinen nainen, palkitsin itseni kärsivällisestä odottamisesta jättimäisellä keksillä ja rauhoittavalla kupillisella vihreää vadelmateetä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti